27.6.2016

Hiljaisuutta ja ufoja

Edellisestä blogipäivityksestä on ihan luvattoman kauan aikaa. Koko blogi on ollut niin sanotusti heitteillä, eikä puikotkaan ole suihkineet tavanomaiseen tahtiin. Jotain pientä yritystä on ollut, mutta kesken on jäänyt monta aloitettua projektia. Koko kevät on kulunut työasioita murehtiessa, kuntoillessa ja kesän koitokseen valmistautuessa. Ainoat valmiit projektit liittyvätkin tuohon elokuiseen päivään, jota jännityksellä jo odotamme :)




Kesäloman alettua ja muutaman kunnolla nukutun yön jälkeen alkoi sormissa tuntua tuttua kutinaa käsitöiden pariin. Kaivoin esiin yhden ufoistani, eli keskenjääneistä töistä (unfinished objects). Kyseisen projektin aloitin viime kesänä näihin samoihin aikoihin ja tarkoituksena oli tuhota jämälankoja riemukkaalla tavalla. Viileä alkukesä saa tarttumaan villalankoihin eikä isohkon työn virkkaaminen saa vielä hikeä virtaamaan, joten niin vain tämäkin työ valmistui!


Vaunupeitto pienille varpaille lämmikkeeksi on tehty 7 veljeksen ja Villen jämäkeristä, joita löytyi useampikin kerä kun pengoin varastojani. Virkkuukoukuksi valikoitui koon 5 koukku, jolla tuli mukavan ilmavaa ja joustavaa jälkeä. Työssä on käytetty vain pylväs- ja ketjusilmukoita, joiden rytmityksellä tuo siksak-kuvio syntyy. Kokoa peitolle kertyi n. 60cm x 80cm.


Mallikerta on 14 silmukan verran + 1 silmukka. Tässä työssä mallikertoja on kuusi eli silmukkamäärä on 6 x 14 + 1. Kerros aloitetaan kolmella ketjusilmukalla ja ensimmäiseen silmukkaan virkataan lisäksi yksi pylväs. Varsinainen mallikerta alkaa tämän jälkeen: jokaiseen silmukkaan tulee yksi pylväs yhteensä viisi kertaa. Näiden jälkeen virkataan kolme pylvästä yhteen. Seuraa jälleen viisi pylvästä, kukin omaan silmukkaansa, jonka jälkeen 1 pylväs, 1 ketjusilmukka ja 1 pylväs edellisen kanssa samaan silmukkaan. Tätä toistetaan kerroksen loppuun. Kerros päättyy kahdella pylväällä viimeiseen silmukkaan.


Ompelin taustalle valkoisen fleece-kankaan, ryhdittämään peittoa, mutta myös tekemään siitä lämpimämmän ja monikäyttöisemmän. Peittoa voi käyttää tarpeen mukaan niin leikki- kuin vaipanvaihtoalustana.




Peiton saajakin on jo tiedossa :) Toivotaan, että syksyllä syntyvä pikkumies pysyy peiton alla lämpimänä! Tämä täti on ainakin jo ihan tohkeissaan siitä, mitä kaikkea tulevalle naperolle voikaan neuloa, olkoon tämä esimakua tulevasta :)

4 kommenttia:

  1. Voi että, ihania ja odottavia aikoja teillä eletään! Muistan kuinka itsestäni tuli täti ensimmäistä kertaa, ihana tunne. Pikkuinen pysyy varmasti lämpimänä tuon kauniin peiton alla. Aurinkoisia kesäpäiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sormet syyhyää kovasti ja ravelrystä on kummasti viime aikoina löytynyt ihania pikkuisia neuleita, joita haluaisin vielä ehtiä kokeilemaan ennen syksyä :) Mukavaa kesää myös sinulle!

      Poista
  2. Ihanan taitava ja sydämellinen sinä ♥ ♥ ♥ Pikkumies on onnekas kun hänellä on kaltaisesi täti ♥
    Täälläkin jo odotellaan elokuista päivää innolla ja jännityksellä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Pikkumiehen äitiä jo varoitin, että lapsiparka tulee vuorautumaan jos jonkin näköiseen villapaitaan ja -pöksyyn :D Teininä viimeistään miettii, onko sittenkään niin onnekas :))

      Poista