Maalta merelle

Vuoden viimeinen päivä ja viimeiset päivitykset. Tuleva vuosi on mukava aloittaa uusilla jutuilla, minkä vuoksi kaikki valmiina odottaneet luonnokset näkevät tänään päivänvalon :) Kolmas kerta toden sanoo ja kerta kiellon päälle.

Kirjoneuletta ja pitsisukkaa lähti raidallisten sukkien kanssa samassa paketissa postimiehen matkaan. Isälle metsänvihreää ja isän vaimolle turkoosia. Minkä takia maalta merelle? No se selviää kurkkaamalla Tuulta ja Tyrskyjä -blogiin :)

Turkooseissa kuviona Kerttu ja vihreissä jokin netin ihmeellisestä maailmasta bongattu :) Siihen ei siis ole ollut kuvaa kummallisempaa ohjetta. Kirjoneulesukkia hakemalla tuo tuli vastaan ja siitä sitten silmukoita laskemalla syntyi tällaiset siksak-sukat, joissa kuviot ovat toistensa peilikuvat. Lanka molemmissa 7-veljestä ja puikot 3½.

Loppuun vielä kuva lähtövalmiista sukista :) Tässä ei kuitenkaan ole kaikki, yhdet lähtivät niin kiireellä Korvatunturin kautta saajalleen, ettei kamera ehtinyt niitä kuvata!

Rakkaudella neulottu..

.. ja rakkaudesta kai pidetty :D Viime jouluksi tein Kristerille vaaleansiniset lovikkalapaset, jotka ovat vuoden aikana virttyneet ja vanuneet aika muodottomiksi. Ahkerassa käytössä ovat siis olleet. Alun perin mies toivoi saavansa minulta joko kaulaliinaa tai uutta pipoa kadonneen tilalle, mutta aloitin kuitenkin lapasista (loogista, eikös! :)

Lanka Viking Sportsragg, silmukoita 48 ja puikot kokoa 3. Varressa joustinneuletta sen verran pitkälti, että saa tarvittaessa kaksinkerroin. Kuvion löytää kuvahausta hakusanalla körttirasa, mutta mitään varsinaista ohjetta minulla ei näihin ollut. Katsoin kuvista, kuinka kuvio etenee ja oman pääni mukaan neuloin, minkä kyllä huomaa lähemmin tarkastellessa :)

Puikkojen vaihtumiskohdassa lanka tuppasi kiristymään, minkä vuoksi tuossa keskellä kämmentä ei oikein erotu vaaleansiniset pilkut.

Täksi jouluksi en sitten niihin pipoon tai kaulaliinaan asti ehtinyt, mutta eipä näillä keleillä onneksi sellaisia paksuja edes tarvitse.. Pakkasia odottavat nämäkin vanttuut!

Pöllönä neulomiseen

Äidin joululahja on aina kaikkein vaikein. Aivan. Tajuttoman. Vaikea. Tiedän kyllä, millaisista jutuista äiti pitäisi, mutta hyvin usein ideat alkavat leijua pilvissä ja tajuan, että niiden toteuttaminen olisi mahdotonta. Olisi kuitenkin ihanaa antaa jotakin sellaista, mitä hän ei itse joko raaski hankkia tai tule edes ajatelleeksi.

Kiireessä unohdin ottaa kuva, joten tämä lainattu netistä!
Äidin pöllö oli sininen, keltaisella korvanapilla :)

Tänä vuonna etsin äidille lahjaksi Paawo puikkomitan sekä silmukkamerkkejä. Äitini tekee myös paljon käsitöitä ja häneltä tämä hulluus on minullekin periytynyt <3 Kuten myös puikkojen säilyttäminen kaoottisessa pussukassa, kaikki iloisesti sekaisin, vailla käsitystä niiden todellisesta koosta. Siksi siis puikkomitta, joka on samalla muistutus siitä, kuinka pöllönä sitä voikaan olla neulomiseen ;).

Silmukkamerkkejä ei puolestaan ole lapsuuteni kotikaupungista löytynyt, joten täältä suurkaupungista niitäkin äidille etsin :D Merkeissä tekstit Ready, Steady, Knit sekä lankakerän ja puikkojen kuva.

Tämä kuva myös lainattu

Ajatuksissa oli myös neuloa äidille pitkävartiset pitsisukat, mutta yllättäen niin hyvin organisoimani aikataulu petti ja hiukan tuli kiire.. Sukat jäivät siis alkutekijöihin :( Onneksi ehdin pari tällaista joulunpunaista kangaskassia kuitenkin ommella. Tähän paketoin äidin lahjan. Kaunis ja käytännöllinen kääre:)

Kangas Finlaysonin Taimi puuvillakangas

Sininen hetki

Jostakin syystä mieleeni on iskostunut ajatus siitä, että siskoni pitää sinisestä. Ehkä se johtuu niistä olohuoneen verhoista, jotka roikkuivat hänen ensimmäisessä kodissaan ikkunoissa, tai sitten ei, mene ja tiedä. Huomaamattani tulen kuitenkin aina ajatelleeksi, että sininen voisi olla hänen mieleen. Ja sehän näkyy myös hänelle (ja hänen avopuolisolleen) kokoamastani joululahjasta :)

Yritän lahjoja antaessa muistaa käytännöllisyyden ja olla antamatta mitään turhaa. Jotain pientä kivaa olisi kuitenkin mukava antaa, ettei nyt ihan liian kuivaksi menisi. Siispä :)

Valkoisesta moppilangasta, koukulla 8 virkatut säilytyskorit. Sisuskankaana Ikean paksu puuvillakangas. Sinisten kivituikkujen lisäksi vielä petroolinsiniset bambulangasta neulotut tiskirätit, joiden ohjeen bongasin Ravelrystä nimellä Leaf lace washcloth.

Raitaa pukkaa

Pukki on toimittanut ensimmäiset paketit perille ja innokkaimmat lahjansaajat ovat pakettien kimppuun jo hyökänneetkin :) Voin siis paljastaa jo muutamat joulua silmällä pitäen neulotut jutut! Raidakkaat eli siis raidalliset sukat miellyttävät omaa silmääni ja tekevät neulomisesta mielekästä. Pelkän suoran neuleen sijaan saa laskea rytmikkäästi yks, kaks, kolme; yks, kaks, kolme. Pukin konttiin sujahtikin kaksi paria raidallisia villasukkia.

Molemmat sukat samalla mallilla tehtyjä, väri vaan vaihtui ensimmäisten jälkeen. Valkoinen lanka pääsi loppumaan omista varastoista, ja sitä piti hankkia lisää, mutta violetti ja pinkki ovat palmikkosukista yli jääneitä lankoja.

Samaa kokoa, eri näköä

Lankana 7 veljestä ja puikkoina koko 3½. Nämä sukat matkasivat Kaakkois-Suomeen siskopuoliani ilahduttamaan :) Jennin blogista löytyykin jo juttua sukkien kotiutumisesta Kotkaan.

Joulun kunniaksi luumuhillo ja karkkikeppi :)

Joulun odotusta

Neljä yötä jouluun on, laskin aivan itse. Joten jos meni väärin, niin tiedätte ketä syyttää :) Viimeisten joulupakettien kanssa ahkerointia yömyöhään on tämä viikko ollut pullollaan, mutta onneksi vihdoin ja viimein kaikki lahjat ovat paketeissaan. Pääteltyinä ja viimeisteltyinä!

Harmillista kyllä, mitään kuvia valmiista töistä en voi tänne laittaa, kun kaikki ovat jouluylläreitä.. Paitsi yhdet sukat! Sen tutuksi tulleen sohvapöydän hakumatkan korvaussukat, osa kaksi.

Suklaasalmiakkia koossa 45. Lankana Viking Ville ja puikot kokoa 3½. Malli on Novitan Sukkalehdestä aikanaan bongattu ja hyväksi havaittu :)

Nämä kaksi paria matkustavat siis kiitoksena pöydänkuljetuspalvelusta Raisioon:

Tämä viikko on ollut kuluvana vuotena harvinaisen mukava :) Alkuviikosta sain tietää saaneeni työpaikan koko tulevaksi kevätlukukaudeksi ja tänään pääsin tutustumaan tuleviin työtovereihini, eli oppilaisiin. Katsotaan sitten, kuinka sukkien neulomisen käy, kun uppoudun täysillä opetuksen ihmeelliseen maailmaan :)
Tämän lisäksi Krister vaihtaa myös alkuvuodesta työpaikkaa! Uusia tuulia uudelle vuodelle siis tiedossa monellakin suunnalla. Niitä lähdemme tänään juhlistamaan paikalliseen italialaiseen ravintolaan.

Pidä kiinni lupauksista

Ja niinhän minä pidän, vaikka vähän jälkijunassa tullaankin.

Puolitoista vuotta sitten sain ystävältäni pari kerää lankaa ja pyynnön, jotta niistä muodostuisi pitsisukat. Toisesta kerästä sain silloin jo aikaan matalavartiset palmikkosukat, mutta nimenomaan pyydetyt pitsikuvioiset jäivät toteuttamatta. Suurin syy siihen on itse lanka ja sekä sukkapuikot.

Salama heijastaa muovisen langan pinnasta

Lanka oli jotakin niin hirveää neulottavaa, etten kestänyt neuloa sitä muutamaa kierrosta enempää!! Hirveää sanoa näin, mutta tottahan se on. Kyseessä on siis Red Heartin Denver lanka, joka on 100% akryylia. Kaiken lisäksi kerässä on vieläpä 200g lankaa, mikä tarkoittaa siis 600 metriä lankaa! Neulottava ei siis heti loppunut kesken.

Tuttu Kerttu-kuvio

Puikot puolestaan kenkkuilivat loistamalla poissaolollaan. Koko piti nimittäin olla 3, mutta varastoistani löytyi vain neljä kappaletta sen koon sukkapuikkoja. Täydensin varastojani jossakin kohtaa ja sain täyden setin lisäämällä neljän metallisen mukaan yhden bambupuikon. Vaihteeksi kuitenkin sellaisen, josta tikut irtoilivat sormenpäihin ja takertuivat lankaan kiinni..

Huh. Valmiiksi ne kuitenkin tulivat! Sukkien puolustukseksi on sanottava, että luonnossa ovat kyllä paljon kauniimmat kuin kuvissa! Ja kauneuden eteenhän on kärsittävä, eikös?  Molemmista keristä jäi vielä lankaa, jotta voin ilahduttaa ystävääni vielä kertaalleen, vaikkapa raidallisilla sukilla. Siihen voi kyllä mennä toiset puolitoista vuotta :D

Loppuviikon onnen hetkiä

Tänä viikonloppuna olen saanut nauttia oman perheeni seurasta, käydä maaseudulla moikkailemassa Kristerin vanhuksia ja viettää aikaa ihanien ystävien kanssa. Aika lähellä täydellistä on tämä viikon lopetus ollutkin <3

Lauantain kohokohtiin kuului ehdottomasti äitini ja siskoni vierailu Turussa. Ilman omaa autoa tai opiskelijakorttia on matkustaminen 120 km päähän tehty turkasen kalliiksi, joten liian usein ei heitä tule nähneeksi. Samalla tulin antaneeksi siskolleni hänen viime joulun joululahjansa sekä parilla kuukaudella myöhästyneet nimpparisukat. Mitenkään liian nopeaksi ei siis tämän putiikin toimitusta voi haukkua :D

Joululahjahihattimen toinen versio. Omaksi puolustukseksi voin todeta, että ensimmäinen versio valmistui kyllä jo viime vuoden puolella, mutta tein siitä pahaksi onneksi liian piukan. Sitä käyttäessä oli kyllä niska kovilla. Joten puikoille 3½ hyppäsi uusi yritys Janne-langasta. Tällä kertaa yritin liioitella tuon selkäkappaleen pituudessa, mutta aika jämäkkä tulos oli tälläkin kertaa. Kaikeksi onneksi kuitenkin käyttäjälleen sopiva. Kolmatta versiota en ollut enää innokas tekemään samasta langasta :D Sen verran puuduttavaa tuo suoran neulominen oli..

Nimpparisukat näyttävät kuvassa valtaisan suurilta! Kokoa niillä on kuitenkin vain 40-41. Yritin saada kuviota avattua kastelemalla sukat, mutta samalla oikeni jalkaterä Hessu Hopon mittoihin. Onneksi jalassa sukat mukautuvat taas oikeaan muotoonsa ja kokoonsa.

Kuviona siis tutuksi tullut Kerttu. Lankana kokeilumielessä ostettu Novitan Pikkusisko, joka toimi yllättävän hyvin, alun epäluuloista huolimatta. Puikoiksi valitsin 2½, mikä meinasi aiheuttaa ajoittain tuskastumista. Mutta yhtä kaikki, sukat tulivat valmiiksi ja ovat nyt lämmittämässä siskoni varpaita :)

23 yön jälkeen voin alkaa laittaa kuvia joulupaketteihin sujahtaneista jutuista, mutta siihen asti yritän hillitä itseni :) Sen vuoksi nämäkin kuvat ovat jo kesällä otettuja ja ajat sitten valmistuneita neulomuksia.