Rakkaudet vuosien takaa

Lomaviikko! Hyvällä omatunnolla olen tällä viikolla vain nököttänyt puikot käsissä sohvannurkassa, sillä flunssa on pitänyt minulle viime päivät Otton lisäksi seuraa. Vaikka muualle maahan luvataan valkeaa maata jo tälle viikolle, ei meillä ole harmaista pilvistä huolimatta satanut muuta kuin vettä. Tänne Lounais-Suomeen on turha odotella lunta vielä ainakaan kuukauteen, joten kumpparikelit ovat ystävämme vielä pitkään.

Tämän viikon neulomukset kuuluvat pukin pikkuapulaisen puuhiin, joten niitä en voi ainakaan ihan vielä täällä esitellä, mutta sen sijaan jotain paljon rakkaampaa vuosien takaa. Villasukat ovat ympäri vuoden käytössä, mutta näillä keleillä villikset sujahtavat punaisiin kumisaappaisiini. Saappaista olen saanut kuulla kaikenlaista, pääasiassa hyväntahtoista naljailua innosta, jolla ne aina palaavat käyttöön. Ne kun vaan on niin ihanat väriläiskät arjen harmauteen!

Saappaisiin sujahtavat villasukat ovat usein hiukan normaalia pidemmät varreltaan, ja hyvinkin usein juuri nämä kyseiset villikset. Kuvassa näkyviä villasukkia kohtaan tunneside on niin vahva, ettei sitä voi sanoin kuvata. Olen saanut sukat kummitädiltäni lahjaksi vuosia sitten, muistaakseni silloin, kun olin neljännellä luokalla. Alunperin sukat ovat olleet varmaan kokoa 36, mutta ahkerassa käytössä "venyneet" myös tätä 39-40 kokoista kanoottia lämmittämään.

Muutamaan kertaan nämä rakkaudet on paikattu, aina eri värillä, ja hiukan tuo kantapään paikka on siirtynyt ajan saatossa. Mutta ei näistä raaski luopua, väritkin ovat niin ihanat! Nämä sukat ovat toimineet myös useiden itse neulomieni sukkien innoittajina. Sukkien varren kirjoneule on kopioitunut tänäkin syksynä jo yksiin pikkumiehen jarrusukkiin. Näissä sukissa kiteytyy se, mitä omassa arjessa haluan ja yritän noudattaa: korjaamalla pääsee paljon pidemmälle, kuin heittämällä pois ja ostamalla tai hankkimalla uutta <3