17.9.2013

Uuden alku

Ajatus oman blogin kirjoittamisesta ja etenkin käsityöideoiden jakamisesta on kypsynyt mielessä jo jonkin aikaa. Muiden blogeja seuratessa mielessä on pyörinyt kysymys, uskaltaisinko itsekin? Tänään päätin, että miksen muka uskaltaisi!

Valpuriinan villasirkuksessa pyöritään arjen askareiden ympärillä. Rakkauteni villalankoihin ja etenkin villasukkien neulomiseen on käynyt lähipiirille jo turhankin tutuksi, villasirkuksen vallatessa jokaikisen huoneen kodistamme. Kyllä. Jopa kylpyhuoneen! Langoista oman osuutensa saa myös nelijalkainen perheenjäsenemme Otto.


Luonnon helmassa Ottokin pääsee pakoon villasirkusta

Otto on onnekseen iso poika, joka rakastaa talvea, lunta ja pakkasta, joten tähän asti se on välttynyt omistajansa neulomilta villapaidoilta ja -sukilta :) Taitaakin olla lähipiiristä se ainoa..!

Tarkoituksenani on kirjoitella pääasiassa omaksi iloksi. Tähän asti kuvat valmiista käsitöistä ovat hukkuneet tietokoneen syövereihin tai kadonneet mystisesti kamerasta. Ne harvat otokset, jotka olen päättänyt julkaista, ovat löytäneet tiensä facebookiin. Kaikki ystäväni eivät kuitenkaan ole yhtä innoissaan käsitöistä ja neulomisesta kuin itse olen, minkä vuoksi en viitsi samoista sukista lisätä sinne miljoonia kuvia eri kuvakulmista. Villasirkukseen voin siis hyvillä mielin koota kuvia muistuttamaan valmistuneista töistä!


Viimeisimmät maailmalle lähteneet ihanuudet <3
Pikkuprinsessan pikakiiturit jokapäiväiseen käyttöön

Tällä hetkellä omassa kodissamme riehuu putkiremontti täyttä häkää, minkä vuoksi elämme evakossa toisella puolella kaupunkia. Täällä ollessa minulla on ollut paljon aikaa neuloa ja monet sukat ovatkin täällä ollessa valmistuneet. Syksyn tullen tahti on kuitenkin hidastunut. Töitä kun täytyy tehdä aina, kun niitä tarjotaan! Puikot saavat suihkia lisää sitten viikonloppuna, kunhan muut kiireet hellittävät :)


Syksyn värejä kotikaupungin lenkkipoluilta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti